Näin ruotsalaisuuden päivänä 6.11. on hyvä muistuttaa meitä enemmistösuomalaisia siitä, miksi maamme on virallisesti kaksikielinen ja mitä se merkitsee meidän yhteiskunnallemme.

Ruotsalaisuuden päivää - Svenska dagen - on vietetty vuodesta 1908 lähtien. Päiväksi on valikoitunut Ruotsi-Suomen kuninkaan Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä 6.11. Kuningas kuoli Luzernin taistelussa 30-vuotisessa sodassa 1632. Liputuspäivänä 6.11. on ollut liki neljäkymmenen vuoden ajan (v:sta 1979 lähtien).

”Du sköna sång, vårt bästa arv från tidevarv till tidevarv ljud högt, ljud fritt från strand till strand i tusen sjöars land! ”  (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/25/ruotsalaisuuden-paiva-611)

Edellä ote laulusta "Modersmålets sång", joka kuuluu olelllisena osana päivän juhlintaan kuten yleinen liputus ja erilaiset kulttuuritapahtumat. Päivän tarkoituksena on vahvistaa ruotsinkielisen kansanosamme yhteenkuuluvuuden tunnetta. Suomi kuului yli viidensadan vuoden ajan Ruotsin valtakuntaan, mikä on jättänyt meille jälkipolville paitsi monipuolista ja arvokasta kulttuuriperintöä, myös rikkauden eikä riivauksen - ruotsin kielen ja sen opetuksen ja oikeuden oppia sitä peruskouluissa ja jatko-opinnoissa.

Ruotsia ja nimenomaan suomenruotsia puhuu äidinkielenään noin 300 000 suomalaista,  joille on perustuslakiin kirjattu oikeus hoitaa asioitaan omalla kielellään esim. virastoissa ja sairaaloissa. Ajankohtaiseksi tämän teeman tekee muun muassa parhaillaan menossa oevan SOTE-farssin maakunta- ja muut vähemmän älykkäät uudistukset, joita kaavaillaan sillä verukkeella, että saadaan säästöjä.. Eri asia sitten, mihin nämä kaikki säästetyt eurot valuvat. 

Joka tapauksesa esim. Vaasan aluesairaalassa ollaan huolissaan siitä, toteutuuko ruotsinkielisellä seudulla kansalaisten oikeudet saada hoitoa äidinkielellään. Tämä pitää ehdottomasti turvata jo kansalaisoikeuksien ja tasa-arvon sekä yhdenmukaisuuden nimissä. 

Suomenruotsalaisesta kulttuurista voisimme me suomenkielisetkin ottaa oppia: Esimerkiksi että ei kannata suhtautua kaikkeen niin ryppyotsaisesti. Huumori ja hymy eivät maksa mitään. Yhteisössä on voimaa, sivistys ja hyvät suhteet Pohjoismaihin ovat Suomelle edelleen tärkeitä. Ja yksi avain sekä naapurimaan Ruotsin että muiden pohjoismaiden ymmärtämiseen on ruotsin kieli, jota onneksi edelleen kouluissamme opetetaan ja saadaan oppia. 

Skål på svenska dagen och svenska språket!

Hyvää alkanutta syksyä ja uutta lukuvuotta 2017-2018!

-Iisalmen lyseo on lomaillut ja palannut takaisin koulunpenkille. Uusi lukuvuosi on jo täydessä vauhdissa.

-Pihlajanmarjat ja puolukat kypsyvät ja viimeisiä mustikoita saa vielä poimia metsistä.

-Luonto, lähiympäristö, kestävä kehitys, kotikansainvälisyys, oman ja vieraiden kulttuurien tunteminen sekä suvaitsevaisuus ja tasa-arvo. Siinä joitakin avainsanoja globaalikasvatukseen, josta tulee yksi tämän vuoden painopisteistä perinteisen oppiainekohtaisen opetuksen rinnalle. Opetussuunnitelman päivityksen myötä koulujen tulisi yhä tiiviimmin verkostoitua, tehdä yhteistyötä sekä lähialueilla että oman maan rajojen ulkopuolella. Siinäpä haastetta meille opettajille ja myös oppilaille!

Tällä viikolla vietetään jälleen kansainvälistä lukutaitopäivää 8.9. Lukutaito lasketaan kuuluvaksi ihmisoikeuksiin, sillä se on taito, jonka puuttuminen hidastaa yksilön kehitystä, kouluttautumista ja ylipäänsä elämässä selviämistä. Maailmassa yhä joka viides aikuinen on lukutaidoton, ja kehitysmaissa etenkin valtaosa naisista.

Lukutaitopäivää vietetäänkin 8. syyskuuta siksi, että kansainvälinen yhteisö muistaisi lukutaidon merkityksen ja ymmärtäisi kuinka suurta epätasa-arvoa lukutaidottomuus aiheuttaa. (Lähde: YK-liitto).

Lyseo vapputunnelmissa pe 28.4.2017

Opiskelijakunnan tytöt olivat leiponeet itse munkkeja! 

Perjantaina 28.4. otettiin varaslähtö vappuun. Opiskelijakunta oli suunnitellut monipuolista ohjelmaa ensimmäiselle tunnille koulun alasaliin. Musiikista vastasi lyseon oma bändi, ja koristeluista, tarjoilusta sekä muusta ohjelmasta lyseon opiskelijakunta. 

Lämminhenkistä vapputunnelmaa luotiin koleaan kevätsä

Lyseon taitavat muusikot opettaja Otto Aminoffin johdolla

Mukavan vapputunnelman lomassa kerrottiin Unicefista ja sen toiminnasta. Siihen liittyen pidettiin Kahoot-kysely, jonka kaksi parasta tiimiä palkittiin makeisilla. Lyseo osallistui Unicefin valtakunnalliseen Jano-päivään, jossa kerättiin rahaa Etelä-Sudanin, Nigerian, Somalian ja Jemenin vesipulasta kärsiville lapsille.




Käytävässä myytiin munkkeja ja juotavaa, ja samalla saattoi sujauttaa kolikon tai setelin Unicefin keräyslippaaseen. Unicefin lapsille kertyi rahaa ihan kiitettävästi: reilut 150 euroa! Hyvä me!

Huhtikuun huminaa

Huhtikuusta sanottua:

"Huhtikuusta puoli suksin, puoli venehin"

(Kuopion mlk)

"Jos huhtikuuslla tarkenee paitahihasillaan, niin heinäkuussa tarvitsee kintaat"

(-Honkajoki)

"Ei hullukaan huhtikuulla kylvä"

(-Mouhijärvi)

(Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkisto)

Huhtikuussa vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää 9.4. Sekä mm. Romanien päivää (8.4.) ja Maailman kirjan päivää 23.4.

Otan kiinni tästä viimeksi mainitusta teemapäivästä. Lukeminen ja lukutaito ovat meille suomalaisille tärkeä asia ja ajanviete - ainakin olleet. Lukukeskus on koonnut eri tutkimuksista 10 + 1 faktaa suomalaisten lukutaidosta ja suhtautumisesta lukemiseen vuodelta 2015:

(http://www.lukuviikko.fi/10-faktaa-lukemisesta/)

1. Suomalaiset ovat lukukansaa - vielä

2. Hyvä lukutaito on kansakunnan menestystekijä

3. Nuorten lukutaito lipsuu maailman huipulta

4. Huippulukijat hupenevat, vaikeuksissa joka kymmenes!

5. Lukutaidon taso ja tasa-arvo voidaan yhdistää

6. Poikien lukutaito jää rajusti jälkeen tyttöjen tasosta !

7. Luottamus lukutaitoon luodaan kotona!

8. Perheen lukuleikki kasvattaa lapsesta lukijan

9. Maahanmuuttajat tarvitsevat erityistoimia

10. Ruotsin kielen asema vaikuttaa suomen ruotsinkielisten lukutaitoon 

Kohta 11 kuuluu: Miten saan nuoren tarttumaan kirjaan? - Siinäpä tuhannen taalan kysymys!

Tästä listasta herää useitakin ajatuksia ja muitakin kysymksiä, kuten miksi nuorten lukutaito on rapistumassa? Itse ajattelisin, että digi- ja someaika vie energiaa ja halua lukea kirjoja, joihin pitää keskittyä ajatuksen kanssa. 2000-luvun lapset ja nuoret ovat tottuneet lyhytjännitteiseen, sirpaleiseen tietoon ja nopeaan tiedonhankintaan. Kirjan lukeminen voi tuntua pitkäveteiseltä ja ei-palkitsevalta. Mutta silti siihen pitäisi pyrkiä ja kannustaa lapsia lukemaan monenlaista kirjallisuutta: sarjakuvia, romaaneja, tietoteoksia! Aivot tarvitsevat pitkäkestoisia virikkeitä, pohtimista ja mielikuvituksen käyttöä. Mitä tapahtuu tieteelle, tekniikan edistysaskelille, jos maailman etevin tietokone -  ihmisaivot  -surkastuvat? Edelleenkin tarvitaan luovia, älyään käyttäviä ihmisiä, jotta löydettäisiin ratkaisuja aina vain suurempiin globaalisiin ongelmiin.

Toisekseen haluan nostaa esiin kohdat 7 ja 8. Jostain muistan lukeneeni, että lapsen luku- ja koulumenestykseeen vaikuttaa paljon enemmän kotoa löytyvien kirjojen kuin pihalla seisovien autojen määrä. Lapsille pitää lukea ääneen, jotta he oppisivat kirjojen ja lukemisen merkityksen. Lapsi, jolle on luettu paljon, osaa käyttää sanan miekkaa nyrkkien sijaan erilaisissa ongelmatilanteissa.

Jörn Donneria (suomenruotsalainen kirjailija, ohjaaja, kulttuuripersoona, jos joku ei tiedä) siteeraten: "Lukeminen kannattaa aina"

 

Maaliskuun teemapäiviä

19.3. vietetään Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Minna Canth oli oman aikansa radikaali, uudistusmielinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, kirjailija, journalisti, liikenainen ja seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja. Hän syntyi Tampereella, mutta isänsä työn myötä perhe päätyi Kuopioon. Minna Canth, os. Johnson pääsi opiskelemaan Jyväskylään opettajaksi, ja siellä hän tapasi miehensä, Johan Ferdinand Canthin. He perustivat suurperheen ja asettuivat opiskelukaupunkiinsa. Jyväskylässä asuessaan Minna Canth kirjoitti lehtiin yhteiskunnallisia asioita koskevia artikkeleita, ja pikku hiljaa alkoi syntyä myös omia teoksia: näytelmiä, novelleja, romaaneja. 

Miehensä kuoltua Minna Canth muutti katraineen takaisin Kuopioon, jossa ryhtyi hoitamaan perheensä yritystä - lanka- ja sekatavarakauppaa. Minna Canth kuoli vain 53-vuotiaana, mutta sai aikaan paljon. Hän oli kiinnostunut yhteiskunnasta, otti rohkeasti kantaa epäkohtiin ja osoitti esimerkillään, että myös naiset voivat ja saavat vaikuttaa. Kielitaitoinen kulttuuripersoona on jättänyt jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan ja edistänyt suuresti sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ymmärrystä. Vaikka yhä vielä 120 vuotta Minna Canthin kuoleman jälkeen Suomessa naisen tienaama euro on 80 senttiä, eikä kaikkia sukupuolten välisiä ennakkoluuloja ole saatu karsittua, voimme kai silti olla tyytyväisiä edes siihen, että tytöistä voi tulla lentokapteeneita ja pojat saavat ryhtyä lastentarhanopettajiksi. Hyvää tasa-arvon päivää, skål Minnalle, vaikka raittiusnainen olikin! 

(lähteet: http://www.minnacanth.kuopio.fi/canth/default.htm, http://www.kulttuurinvuosikello.fi/minna-canth/)

Nuori, vanha, lyseolainen, 
takoi läppärin näppäimiä
Mikä on kun homma ei toimi,
digipeikko taian loitsi.


Hyvää Kalevalan päivää modernin kalevalaisen runon säestyksellä!

Elias Lönnrot teki 1800-luvun alkupuolella suuren työn kerätessään suomalaista ja karjalaista kansanrunoutta ja tiivistäessään ne yksiin kansiin kansalliseepos Kalevalaksi.
Kalevalan myötä suomen kielen asema vahvistui ja kouluopetus ja kansansivistys astui aimo harppauksen eteenpäin.
Sanasto on se kielen osa-alue, johon Kalevala on jättänyt pysyvimmät jälkensä. Eräiden arvioiden mukaan vuonna 1835 ilmestyneessä Kalevalassa on liki pari sataa sanaa, jotka esiintyvät edelleen Nykysuomen sanakirjassa: esimerkiksi järjestää, lipsahtaa, mahtipontinen, nuoriso ja urhea. 

Väinämöinen, Joukahainen, Seppä Ilmarinen ja moni muu eepoksen hahmo on tuttu lapsillekin Kalevalan uusien versioiden myötä.
Mauri Kunnaksen Koirien Kalevala on saanut myös lapset tutustumaan kansallissankareihin.

Kalevalalla on ollut myös suuri vaikutus suomalaiseen nimistöön. Yhä edelleen lastentarhoista veteraanien hoitokoteihin tapaa mm. Kauko, Kyllikki, Väinö, Jouko, Terhi, Aino, Sampo ja Ilmari -nimisiä henkilöitä.

Kalevalan päivän kunniaksi ehdotan, että luetaan itsellemme tai lapsillemme pätkä Kalevalaa,

"Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi

lähteäni laulamahan, saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat, puhe'et putoelevat,
kielelleni kerkiävät, hampahilleni hajoovat..."

Buorre beaivi!
 - Hyvää SAAMELAISTEN päivää!

Poronhoito, värikkäät puvut, Lappi, joikaus. Nämä asiat todennäköisesti tulevat ensimmäisenä mieleen saamelaisista puhuttaessa. Mutta mitä saamelaiset ja saamelaisuus oikeastaan ovat?
Saamelaiskäräjien, joka on vuonna 1996 perustettu saamelaisten itsehallintoelin, mukaan saamelaiseksi määritellään henkilö, joka itse tai jonka yksi vanhemmista tai isovanhemmista on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois- inarin- ja koltansaamea. Saamen kieli kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, se on siis suomen sukukieli. Vertaa vaikka seuraavia lauseita: Minun nimeni on ... Mu namma lea...Ja kun saamelaiset sanovat kyllä, he sanovat "joo"; ja ei on "ii"; kiitos "giitu".

Helmikuun 6. päivä vietetään saamelaisten kansallispäivää. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa, ja Suomessa heitä on noin 10 000. Eniten saamelaisia on Norjassa. Myös Ruotsin Lapissa on vahva saamelaisvähemmistö. Kaikkiaan saamelaisia on noin 90 000, eniten Norjassa. 

Tänään maanantaina 6. 2.2017 saamelaiset juhlivat paitsi kansallispäiväänsä yli pohjoismaiden rajojen, myös 100-vuotista pohjoismaista yhteistyötään. Tämän päivän juhlallisuuksiin Inarin saamelaiskeskuksessa osallistuvat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puoliso Jenni Haukio. 

Saamelaismuseo SIIdan sivuilta symbolinen kuva saamelaisista. 

Saamelaisten kansallislipussa on revontulten värit. Punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta.

Saamelaisten taikarumpu

http://www.siida.fi/sisalto/8-vuodenaikaa/saamelaisten-kansallispiv-6.2.2015

Tammikuun teemoja

Hei kaikki lyseon opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta !

Hyvää alkanutta vuotta 2017.

Kiinalaisen vuosihoroskoopin mukaan olemme siirtymässä 28.1. apinan vuodesta kukon vuoteen :)

Tulevana perjantaina 27. tammikuuta vietetään Euroopassa Vainojen uhrien muistopäivää  Päivä muistuttaa meitä paitsi suvaitsevaisuuden ja ihmisarvon merkityksestä myös siitä, että kansanvainot ovat osa sekä historiaamme että nykyisyyttämme kaikkialla maailmassa. Tammikuun 27. päivä on Auschwitzin keskitysleirin vapautumisen vuosipäivä. Toisen maailmansodan kauheuksista muistuttava Auschwitz on symboli julmuuksille, joiden ei haluta enää ikinä toistuvan. Päivä on valitettavan ajankohtainen mm. Syyrian konfliktin takia, joka on vaikuttanut syvästi myös meihin eurooppalaisiin pakolaisvirtojen ja traagisten ihmiskohtaloiden myötä. Taistelu terroristeja ja pahuutta vastaan jatkuu monella tasolla. Olkaamme ymmärtäväisiä, empaattisia, mutta muistetaan, että kaikkea ei pidä eikä voi hyväksyä. Kriittinen medialukutaito ja toisaalta uteliaisuus ja terve kiinnostus muita kansoja, kieliä ja kulttuureita kohtaan on hyvin tärkeää matkalla monialaiseksi maailmankansalaiseksi, jollaisia lukiolaisistamme toivon mukaan kasvaa.

Jatkamme koulumme kansainvälisyys- ja Unesco-toimintaa innokkaasti entiseen malliin tänäkin vuonna.

Luvassa on Kukon vuoden teemoja siteeraten mm. "itsekkäiden, itsepäisten, näkemyksissään kriittisten sekä ujojen ja konservatiivsten ihmisten vuosi".  Mitä se sitten kansainvälisyydessä ja monikulttuurisessa ilmapiirissä merkitsee, ei välttämättä hyvää, mutta siitä viis. Nokka kohti uusia seikkailuja kv-toiminnassa, mutta pidetään jalat maassa ja maalaisjärki mukana missä sitten maailmalla hiihdelläänkin.